Seppo Saves (1940–2013) oli helsinkiläinen valokuvaaja ja taiteilijaprofessori, joka teki pitkän uran lehtikuvaajana. Saves tunnettiin myös kärkkäänä kuvajournalismin ihanteiden puolestapuhujana sekä lehtikuvan puolustajana. Saves kuului lehtikuvan uudistajiin.
Saves työskenteli pitkän uransa aikana mm. Lehtikuvassa, Uudessa Suomessa ja Apu-lehdessä sekä Suomen Kuvalehdessä ja Viikkosanomissa. Kuvaustyön rinnalla Saves oli keskeinen vaikuttaja alansa ja ammattikuntansa yhteisöissä. Saves opetti paljon lehtikuvausta ja julkaisi useita kuvateoksia.
Seppo Saves kirjoitti kuvajournalismin käsikirjan ”Kuvajournalismi – Sellaisena kun olen sen kokenut” vuonna 1986. Saves painotti teoksessaan, että kuvaajien tulisi oikeasti ymmärtää mitä ovat kuvaamassa. Kuvaajan tuli varustautua tiedollisesti sekä tutustua kaikin puolin kohteeseensa. Saves myös puhui kuvan luonnollisuuden puolesta. Kuvajournalistisessa ohjelmassaan hän sitoutui vahvasti dokumentaarisuuteen.
Saves korosti, että lehtien tulisi oikeasti hyödyntää kuvaajan ammattitaitoa lehdentekoprosessissa. Kirjoittavien toimittajien tulisi pyrkiä ymmärtämään, miten kuvaaja ajattelee kuvin. Laadukkaita kuvia tulisi arvostaa, eikä kuvia tulisi muokata ilman kuvaajan lupaa.
Saveksen mukaan lehtikuvan tehtävä on välittää tietoa kuvallisin keinoin. Ja tähän ei todellakaan Saveksen mukaan käynyt millainen kuva tahansa. Kuvan tuli olla laadukas ja lehtikuvaajan tuli tuntea kuvattavan asian taustat sekä osata visualisoida näkemänsä. Kuvaajien tuli Saveksen mukaan seurata taustalla ja pyrkiä totuudellisuuteen. Tuli ehdottomasti välttää ”asetelmia”, kuvia joissa kuvaaja on puuttunut kuvattaviin.
Saveksen ensimmäinen työpaikka valokuvaajana oli Lehtikuva Oy, jossa hän aloitti oppipoikana vuonna 1957. Sieltä hän siirtyi 1958 Uuteen Suomeen, 1961 Apuun, oli hetken Suomen Kuvalehdessä ja sen jälkeen 1963–1967 Viikkosanomissa. Finnseven-osuuskunnan toiminnan päätyttyä hän oli freelancerina kunnes 1976 palasi Uuteen Suomeen, jonka kuvatoimintoja hän johti lehden kuolemaan, vuoteen 1991 asti. Välillä hän oli 1982–1987 taiteilijaprofessorina. Uuden Suomen lakkautuksen jälkeen hän toimi jälleen freelancerina. Saveksen alkuaikojen maineikasta tuotantoa ovat 1960-luvun mustavalkoiset reportaasikuvat. Maineeseen hän nousi reportaasikuvaajana jo toimiessaan kuvaajana Avussa 1963–1964.
Vuonna 1965 Saves perusti kuuden muun lehtikuvaajan kanssa vuosikymmenen loppuun saakka toimineen Finnseven-osuuskunnan, jolla oli yhteinen studio ja kuvatoimisto. Finnsevenin muut jäsenet olivat C. G. Hagström, Olavi Kaskisuo, Timo Kirves, Aulis Nyqvist ja Kristian Runeberg sekä vuoden verran Caj Bremer, jonka tilalle tuli Martti Brandt. Finnsevenissä Saveksen päätyöksi muodostui muotikuvaus, asiakkainaan muun muassa Friitala, Nanso, Hyvon ja Marimekko.
Saves oli päätoimittajana Valokuva-lehdessä 1985–1987 ja Lehtikuvaaja-lehdessä 1999–2004.
Saves sai Patricia Seppälän säätiön ensimmäisen kuvajournalismipalkinnon 2005. Hän piti näyttelyitä vuodesta 1962 alkaen ja julkaisi useita kuvateoksia. Hän toimi myös opettajana ja kriitikkona sekä oli mukana järjestötoiminnassa.
– Tiina Rauhala, amanuenssi, Suomen valokuvataiteen museo
- Kameratulta, Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapaino 1961
- Yksi ynnä yksi, Karisto 1964
- Lahti, Lahden kaupunki 1967
- Helsinki tässä ja nyt, Helsingin kaupunki 1973
- GWS 100 vuotta, G W Sohlberg 1975
- Vantaa, Vantaan kaupunki 1976
- Kirkkonummi 600 vuotta, Kirkkonummen kunta 1980
- Kauko Rastaan puheita, Polar rakennusyhtiöt 1984
- Kuvajournalismi – sellaisena kuin olen sen kokenut, Weilin & Göös 1986
- Neuvostovalokuva, Forssan kirjapaino, yhdessä T-J Vuorenmaan kanssa 1989
- Niin suuri on maa, Tammi, yhdessä Juri Vendelinin kanssa 1990
- Seppo Saves, valokuvaaja, monografia, Musta Taide & Pohjoinen 1995
- Kaunis on katsojan silmässä, omakustanne 2003
- Salme Simanainen – muotokuvaaja, Studion Vidar, Tammisaari 2003
- Valtion valokuvataiteilijapalkinto 1968
- Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liiton Vuoden kuvitus -palkinto 1974
- Valtion tiedonjulkistamispalkinto, yhdessä Me-lehden työryhmän kanssa 1974
- Sanomalehti Uuden Suomen journalistipalkinto 1980
- Suomen Lehtikuvaajat ry:n Vuoden lehtikuvaaja -palkinto 1981
- Valokuvauksen taiteilijaprofessori 1982
- Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan ritarimerkki 1992
- Valtion ylimääräinen taiteilijaeläke (1/2) 2001
- Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton Olli-palkinto 2003
- Valtion ylimääräinen taiteilijaeläke (1/2) 2003
- Patricia Seppälän Kuvajournalistipalkinto 2005